Coaching

Coaching on työtapa jossa ihmisellä on mahdollisuus tietoisen ajattelun avulla kehittää omaa toimintaansa, vuorovaikutustaitojaan, tunnistaa erilaisia tarpeita, ’maneereita’ sekä toimintaa rajoittavia ajattelu – ja toimintamalleja. Tietoisuus mahdollistaa niiden muuttamisen ja kehittämisen.

Meillä kaikilla on oma tapamme toimia erilaisissa tilanteissa ja usein niihin liittyy myös vähemmän toimivia ajattelu- ja toimintamalleja. Coachingissa opitaan tunnistamaan itsessä ja organisaatiossa tällaisia ’kompastuskiviä’ joita muuttamalla päästään uudenlaisiin tuloksiiin.

Coachingissa on aikaa pysähtyä pohtimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä niiden vaikutusta omaan työhön, organisaatioon ja jopa omaan elämään.  Coach toimii asiakkaan oman  ajattelun peilinä. Hän ei vastaa, vaan kysyy ja kysymysten avulla ohjaa näin löytämään uudenlaisia näkökulmia tilanteisiin ja asioihin.

Coaching on vahvasti tavoitteellinen prosessi jossa asiakkaan kanssa yhdessä määritellään prosessille tavoitteet.  Coachingissa keskitytään myös vahvasti konkreettiseen tekemiseen – mitä teet seuraavaksi tämän asian eteen? – on hyvin tyypillinen kysymys. Asiakkaan prosessia ohjataan myös yhdessä sovituilla välitehtävillä.

Coachingin avulla ihmisen on mahdollista vapautua hänen ajatteluaan, toimintaansa ja jopa elämää ohjaavista tiedostamattomista ’kahleista’. Usein session jälkeinen tunne kuvataan voimaannuttavaksi, helpottuneeksi, 'päässä surraa' eli asiakas on lähtenyt voimakkaasti työstämään käsiteltyä asiaa. Tyypillistä on myös että asiakkaan tullessa hänellä on mielessään akuutti ongelma johon yhdessä etsitään ratkaisua.

Coaching on jokaisen esimiehen etuoikeus. Oman coachin avulla esimies voi turvallisesti välillä tuulettaa tunteitaan ja ajatuksiaan, pohtia omaa ja tiimin toimintaa, vuorovaikutussuhteita, saada sparrausta ja kehittää omia esimiestaitojaan.

Coaching onkin erinomainen työtapa tarkastella  työyhteisöä. Erilaiset ihmiset omine ajatus- ja toimintamalleineen  aiheuttavat usein työyhteisöissä turhaakin kitkaa. Kun opitaan ymmärtämään omia ja muiden malleja, väärinymmärrykset vähenevät ja osataan viestiä toisen ’taajuudella’ paremmin. Tämä lisää työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia, josta syntyy lisää tehokkuutta motivoituneen henkilöstön kautta.

Esimerkki yksilöcoaching prosessista:

- Alkutapaaminen (salassapitosopimus ja prosessin tavoitteet)

- 5 x 1,5 tunnin kahdenkeskistä tapaamista noin kuukauden välein

- Välitehtäviä tapaamisten välillä

- Päätöstapaaminen (arvioidaan prosessin tuloksia)